Orava Kekkosen vaatteissa

Kekkosella on oravan sielu, ja luultavasti australianterrieri polveutuukin suoraan oravasta. Urholla on punainen turkki ja terävät hampaat. Kotona Kekkonen kiipeää aina mahdollisimman korkealle tähystämään arkisia toimia. Sen herkkua ovat kävyt, joita se kuljettaa säännöllisesti sisälle ja joiden anatomiaa se tutkii hyvin tarkasti purkamalla kävyt pienimpiin osiinsa. Ulkona Kekkonen yrittää kiivetä puuhun villien serkkupoikiensa perässä. Urho tykkää myös pähkinöistä, ja silloin tällöin Töpöskän voi tavata töpöttämässä pelkkien takajalkojensa varassa etutassut ilmassa heiluen.

Urho.

Orava-ajoistaan jo aika pitkälle kehittyneen australianterrierin geeniperimässä on vielä jäljellä tarve oksalta oksalle hyppimiseen. Kekkonen toteuttaa tätä tarvettaan hyppimällä ylenpalttisesti muun muassa kiviltä toisille. Tänään iltalenkillä Kekkosen sisäinen orava otti kuitenkin harvinaisella tavalla vallan: Keisari näki jo kaukaa metsässä valtavan kiven, jolle se lähti määrätietoisesti pyllertämään. Se kiipesi kivelle, tarkkaili hetken maisemia, tunsi olevansa oikein liito-orava ja varoittamatta hyppäsi sitten kiven korkeimmalta kohdalta alas.

2014-09-27-1926

Ikävä kyllä minulla ei ole hyppyhetkestä kuvatodistetta, koska sain juuri sillä hetkellä sydänkohtauksen. Kekkonen mätkähti kuuluvasti tömähtäen maahan, ähkäisi, ravisteli päätään ja hilpaisi uudelleen kiven päälle. Ja alas. Ja kiven päälle. Ja alas. Kekkosen häntä heilui valtavasti ja sen ilme sanoi: ”Hihii kato äiti! Meitsi on ihan oikea orava!” Kun lopulta tokenin järkytyksestä, käskin pikku ilottelijan pois kiveltä. Kekkonen uhkui itsetyytyväisyyttä: ”Toivottavasti serkkupojat näkivät…”

Uke-orava2

Punaisen turkin sisällä asuu ihka-aito kurre.

Mainokset

Pienen nautiskelijan syksyinen to do -lista

On syksy, ja sehän passaa Kekkoselle. Pikkuköllykän to do -lista on viime viikkoina näyttänyt seuraavalta (voitte kopioida itsellenne – ainakin Kekkosen mielestä kaikki kohdat ovat todellakin olleet kokemisen arvoisia):

  • Juokse raivopäänä puista putoavien lehtien perässä – done!
  • Tassuttele ja tepastele sydämesi kyllyydestä mutalammikoissa ja muissa hyllyvissä kohteissa – done!
  • Kävele rapatassuilla sohvalla – done!
  • Etsi kyykäärmeitä ja hiiriä kivien koloista työntämällä pää syvälle tuntemattomaan pimeyteen – done!
  • Piehtaroi mustikka- ja puolukkavarvikoissa ja hauko selälläsi suuhun marjoja – done!
  • Tepsuttele ainakin miljoona kilometriä metsässä ja nuku sen jälkeen loppupäivä – done!
  • Syö liikaa luita ja tee yöllä sisälle kivikova salakakka – done!
  • Tarkkaile salaa ikkunasta terassilla kipittävää oravakaksikkoa, ja hio suunnitelmia katalien söpöliinien eliminoimiseksi… – done…
  • Piilota limainen ja lihaisa, puoliksi syöty possunluu isännän tyynyn alle sänkyyn – done!
  • Käy söpöstelemässä mummulassa yökyläilyn merkeissä, ja kerää pisteet (ja namit) kotiin – done!
  • Tutki myöhään illalla pimeässä siilien jälkiä häntä pinkeänä väristen – done!
  • Toimi emännän tähystäjänä sieniretkellä hyppäämällä emännän hartioille aina kun muijanköllykkä kumartuu – done!
  • Istu isojen kivien päällä metsässä, nuuhki syksyn tuulia, ihaile varvikon ja lehtien värejä ja ajattele pienten koirien sinisiä ajatuksia… – done.

Taitaa olla niin, että Kekkosen puolesta talvi saa tulla. 🙂