Saanko esitellä: Hänen Majesteettinsa Väinö I

Pikkuinen herra Väinämöinen on alkanut osoittaa merkkejä hiipuvasta kakkapylly- ja riehuvaiheesta. Sisäsiisteydestä voi jo puhua rykäisemättä perään räkäistä itkunaurua. Keisarillista unta riittää aamuisin kevyesti vähintään yhdeksään asti aiemman kello kuudelta alkavan mahtipärinän sijasta. Luikku ei riipu Urhon poskiparrassa enää kaikkea joutilasta aikaansa, vaan saattaa sen sijaan vaikka kipaista sohvalle katsomaan hillitysti televisiota. Uskomatonta! Vaikka itkin kovaa kohtaloani loppukesästä vessapaperirulla toisessa ja vanha ystäväni suihke-Tolu toisessa kädessä pitkin lattioita kontatessani, kaikki tapahtui silti niin nopeasti. Mihin katosi pikkupykylä? Kuka on tuo salskea, joskin laihanpuoleinen nuorimies, joka kanssamme asustaa?

DSC_0310 (2)

Vänkky on sitä paitsi alkanut osoittaa myös erinäisiä keisariutumisen merkkejä. Hänen Minimajesteettinsa ei millään halua käydä pakkasella pisulla ulkona, koska Hänen Korkeutensa varpaanvälit kylmettyvät ja kylmä tuuli raastaa epämiellyttävästi Hänen Keisariutensa hienoa hipiää pehmoisen turkin alla. Kun päiväuniaika koittaa, Hänen Kuninkuutensa haluaa lämpöiseen ihmissyliin – esimerkiksi sohva matosta tai lattiasta puhumattakaan ei ole Hänen arvolleen sopiva köllintäalusta. Joskus hienonkin koiran on tosin tyydyttävä sohvaan, mutta silloin on vähintään saatava peittelypalvelua.

DSC_0152

Koska Fränk on vasta kehityksensä alkuvaiheessa, kaikki keisariominaisuudet eivät ole vielä täysin valmiit. Esimerkiksi kulinaristiset makunystyrät eivät ole vielä antaneet merkkejä itsestään. Hienojen ateriakokonaisuuksien sijaan Vänkkynen nauttiikin mielellään esimerkiksi jäniksenpapanoita, käpyjä, risuja, puolukanvarpuja ja muita epämääräisiä nökkösiä, kökkäreitä ja pökylöitä, joita on täysin turhaa yrittää kaivaa pienestä kidasta sen jälkeen, kun herkut ovat suuhun joutuneet. Väinö mieluummin nielee pikaisesti vaikka kävyn kokonaisena kuin luovuttaa sen väkivaltaisesti kitaa auki kiskovalle emännälle. Toinen epäkeisarillinen ominaisuus, jota François on lyhyen elämänsä aikana harjoittanut tiiviisti, on pihistely. Väinön mielestä lähes parasta tässä maallisessa vaelluksessa on napata jokin selvästi ihmisille kuuluva tavara kuten rintaliivit ja juosta sitten karkuun nasta laudassa tahi vaihtoehtoisesti talla pohjassa. Saapa nähdä, hiipuvatko herkuttelu ja pölliminen vähitellen ajan kanssa vai onko meillä lopulta ruokailutavoiltaan barbaarinen ja naisten alusvaatteita nyysivä keisari, Väinö I.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s